Kesällä oli niin paljon kaikkea.
Oli.
Tuntuu, että se meni jo, vaikka elokuu onkin vielä kesäkuukausi. Mutta kun on eskari, kerhot, pitkät housut ja mies toimistossa, niin ei aivan kesä enää kai ole.
En ehtinyt näitä blogipostikorttejakaan lähettelemään, kun koko ajan oli päässä joku seuraava tekeminen tai meneminen tai vaikka oleminen, mutta aina oli seuraava. Semmosena tätä ajattelen, että nämä on niin kuin postikortteja, joita lähettelen teille läheisille. Kätevästi tulee vaan kaikille samalla. Eikä tarvi postilaatikolle lähteä. Riittää kun istuu hetkeksi alas, ja laskee sormet näppäimistölle. Nyt siihen on taas aikaa, kun on lukujärjestys, ja rytmi.
Me oltiin paljon kotona kesällä, niin kuin ollaan syksylläkin ja aina. Sitten me käytiin reissussa Aapon kanssa kaksin ja koko perheellä sukulaisissa pohjoisessa ja etelässä. Joitakin ystäviä ja sukulaisia odotamme vielä tänä kesänä meille tulevaksi, mutta omia kesäreissuja ei oo enää suunnitelmissa. Mukavaa, kun saadaan teitä monia odottaa meille!
Remonttiakin on tehty, vähän, harrastuksena. Sorkkarauta, kipsitasoite, muovimaton liima ja lautalattia. Hikoilla, huhkia, avata ikkuna, ajatella, että joskus tämä huone on valmis, itse tehty, oma, omannäköinen. Ilo! Ja rakko kämmenessä, myönnän.
Lasten kanssa oli hyvä välillä lähteä pois kotoa. Näkee lapset ja kaiken paremmin, kun ei ole tiskitremontitpyykitsanomalehdet ja kaikki muu sälä meidän ihmisten välillä. Rakastan katsoa vettä, aurinkoa ja pulikoivia lapsiani. Onneksi senkin teimme muutaman kerran tänä kesänä. Olisi voinut useamminkin.
Tämä teksti ja nämä kuvat ovat kuin tämä kesä. Ei missään järjestyksessä. Paljon! Ei niin tyylikästä, mutta monesti mukavaa. Ontuvaakin.
Hyvää kesän jatkoa teille, jotka vielä jatkatte kesäänne!
Kyllä kai tämä loppukesää kuitenkin vielä on.
8 kommenttia:
Joo, kesä(loma) oli kiva ja vaihteleva! Mulla se virta vaan tuntuu jääneen sinne kesälomalle. Nyt oon jo kuukauden hajoillut toimistossa ja yrittänyt muistella miksi täällä olen, siis tienaamassa ensi vuoden kesälomaa?
Ehkä syksyllä ja talvellakin ehtii välillä tekees jotain yhtä kivaa ku kesällä.
Samoissa haikeissa tunnelmissa täälläkin...oon jo mökillä tehnyt erotyötä kesän kanssa:(
Onhan syksyssäkin puolensa,esim. marjastus! Innolla ootan kun puolukat kypsyy...
Teilläkin siellä poimitaan viinimarjoja ja kohta omenoita.
Anja-mummolla ainakin puut notkuu omenoita(kunhan ei pojat van hoksais...) ett kyllä kai taitaa olla ihan hyvä omenavuosi?
Remonttisuunnitelmistakin kuulin isäpapan puhelun jälkeen...ei teillä tuu aika pitkäksi.
Onnellista ja virtaista oloa vihreään taloon edelleen <3
Mielestäni elokuu on vuoden pisin kuukausi. Jotenkin kun työt alkavat, odottaisi viileää, ja kun onkin lämmintä, kesä jatkuu, kaikki on jotenkin kaksinkertaista. Tämä on hieman vaikeaa selittää. Aapo, toivotan työn iloa. Jos on vaikeaa, kysy esimieheltä miksi olet siellä. Kauniit kuvat ja tekstit Anni! Mutta ensimmäisen kuvan henkilöä en tunnistanut, kenties joku vieraanne.
Mulle syksy on hyvä juttu. Ei kesäkään paha oo, mutta syksy on silti syksy!
Ja elokuu on mulle kuukausista parhaita. Lämmintä on ja kesää, mutta kaikki on kuin lahjaa, kun tietää, että se loppuu kohta. Lämmin ja kesä olis aivan kauheaa, jos sitä olisi vuoden ympäri. Se on niin väsyttävää. Annen kanssa ollaankin puhuttu elokuusta ennenkin, ja kokemukset olivat tosi erilaisia.
Miten niin erilaiset elokuukokemukset? Teesini elokuusta ovat
- pitkältä tuntuu
- hyvä kun tulee kylmää ja pirteää
- jos ei tule niin tylsää
Anne; mulla ei tunnu pitkältä lainkaan. Paremminkin heinäkuu voi tuntua pitkältä ja vanhan toistamiselta. Elokuussa on jo niin selvä syksyn tuntu, että sen tajuaa, että ne on kesä viimeisiä päiviä, ja sitten osaan olla niistä iloinen.
Munki mielestä on hyvä kun tulee kylmää ja pirteää!
Ei se haittaa jos elokuussa vielä on lämmintä. Se kylmä ja pirteä on kuitenkin koko ajan tulossa. Ja illat on pimeitä: vaihtelua ainaiseen kirkkauteen!
Sä olet siis unohtanut sen keskustelun, hö. (Puhuimme joskus teillä siitä, mikä kuukausi on kauhein. Sulle se tais olla elokuu. Mulla se on huhtikuu. Elokuu on mulle yks parhaita, toistan.)
Soumeliini:
Kiitos!
Kyllä omenoita on runsaasti. Valkeat kuulaat ovat jo valmiita, ensimmäinen erä hilloa on keitetty :)
Ahah no hyvä että saadaan nämä kuukausikysymykset avoimesti käsiteltyä. Ettei jää elokuusta mitään hampaankoloon. Syyskuussa, kun peli on tavallaan selvä, koen ehkä samaa kuin sinä Anni elokuussa. Odotan syyskuuta nyt innolla!
Lähetä kommentti