Täällä menee nyt vähän heikosti. Aino ja Liina sairastavat. Liinalla on korvatulehdus (paha, sanoi lääkäri), silmätulehdus, kuumetta ja mahdollisesti vauvarokko. Ainolla on "vain" silmätulehdus. Liina on oikein surkea, Aino häneen verrattuna hyvin pirteä. Minä olen väsynyt. Onneksi pojat voivat hyvin, ja ovat reippaita. Tänään Olli ja Aku pyöräilivät kauppaan ostamaan jäätelöt perheelle. Ja veivät kirjeen samalla postiin. (Hui kauhistus!) Auto on korjaamossa, ollut tiistaista asti. Onneksi lähijuna kulkee.
Mutta kyllä kai tästä eteenpäin mennään. Tytöille on diagnoosit ja lääkkeet haettu. Aapolla ja tytöillä menikin käytännössä koko sunnuntai lääkärireissuun junalla ja bussilla.. (Mutta oli Aapon kertoman mukaan ihan mukavaa.) Ja minä sain samaiselta retkeltä lohtukukkia. Ne kuvassa.
Hyvää kohta alkavaa uutta viikkoa meille kaikille!
8 kommenttia:
Tiedoksenne: Blogin kaikki kuvat saa suuremmaksi kuvaa klikkaamalla.
Oijoi, tilanteenne vaikuttaa ikävältä, tai sitten hyvin ikävältä. Pitäisikö anopin tulla avuksi? Voisin syödä jäätelöä rapulla, jos pojat hakevat sitä. Eiku, oikeesti.
Niin, tilanne on edelleen ikävä. Päiväunia tytöt eivät tänään lähes ollenkaan nukkuneet. Jos toinen nukahti, niin toinen herätti hetken kuluttua. Mutta ei kai tämmöstä voi montaa päivää jatkua?! Luulis, että antibioottikuuri helpottaisi kohta Liinan oloa. Hereillä ollessa eivät onneksi koko aikaa itkeneet. Koetin keksiä jotain tekemistä tytöille koko ajan, jotta eivät muistaisi surkeaa oloa. Olimmekin ulkona työpäivän ajan lähes kokonaan. Leikkipuistossa kaikki viisi leikki reippaasti. Minä sen sijaan otin 20 minuutin torkut puiston penkillä, tyttöjen univiltti pääni alla pehmusteena.
Illan olinkin hermolevossa kaupungilla Toivon kanssa (lenkkariostoksilla). Ai että Toivo oli hyvää kaupunkiseuraa! Söimme kahvilan komeimmat leivonnaiset, ja olimme lopuksi VR:n sähkövian uhreina. Onneksi bussit sentään kulkivat!
Joten. Anoppi. Tervetuloa, jos haluat! Mutta kyllä tämä toistaiseksi menee näinkin, omin voimin.
Kuulostaa tosi kurjalta!
Ja pikkupojat sitte koittaa auttaa käymällä kaupassa <3 Olihan se tietenki heille eräänlainen seikkailu...
Kyllä tuntuu taas että oisittepa lähempänä! Tilanne on kuitenki tämä ja eteenpäin mennään. Aivan varmasti se siitä alkaa helpottaa! Toivottavasti kesän koittaessa nämä korvatulehduksetkin on muisto vaan. Ei se aina kierteeksi ylly, ja onneksi nykyään ei enää heti puhkota tärykalvoja, se tuntui silloin sinunkin lapsuudessa niin pahalta, että kerran purskahdin ite itkuun sua pidellessäni:(
Miten se auto? Saatteko sen kuntoon, tuleeko hirveen kalliiksi?
Tsemppiä teille kaikille, isoille ja pienemmille. Aapolle onnea:)
Kyllä kuulostaa pahalta. Toivottavasti on jo helpottanut, kun
nyt vasta huomasinkin kurkata tänne.
Kyllä siellä muoriakin nyt tarvittais kun se mun tuloni on
ainavaan lykkääntynyt, ja nytkin jo
ylihuomenna haen Tonin kotilomalle.
Voi voi kyllä sulla nyt on puutarha
hommatkin toisarvosia.
Mutta eteenpäin vaan aina mennään
muu ei onnistu. Toivotan kaikkea
hyvää tähän kevääseen kuitenkin.
Ihanat Olli ja Aku kun on jo niin isoja poikia. Toivottavasti tytöt paranee pian!
Ikävä teitä kaikkia ((:
-sara
Kiitos kommenteista!
Sara, mustakin pojat oli ihania isoja, kun ne jäätelöitä haki! Taisi olla kyllä alunperin mun idea ("tekispä mieli suklaatuuttia... kävisitkö olli kaupassa?").
Onneksi pääset kesällä varmaan käymään!
Lähetä kommentti