Tänä vuonna omenan kukkien aikaan.

Äitienpäivän aamuna kotona oli kränää. Minä hyppäsin autoon, ja lupasin ottaa mukaani ne, jotka kitisemättä mukaan lähtevät. 3 jäi omasta tahdostaan kotiin, mies lähti mukaan, eihän se kitise koskaan. Mentiin paikkaan, jonne olen monta kertaa ohi ajaessani aikonut mennä. Sinne mennään taas joskus, sitten kun jaksan kiivetä (Rapolan) Linnavuorelle minäkin. Pienin lapsista, joka vielä mahassa asustaa, esti kiipeämisen tänään. No, saimme ja näimme silti paljon. Ja yksi muuten kitisi "koko ajan", 4-vuotias. Oli meillä silti mukavaa, muilla. Tuliaisiksi kotiin toimme piikikkäitä.

Yksi huone on saatu valmiiksi. Puolen talon tavarat lähtivät liikkeelle, ja haluavat uuden paikan. Kaaos.

 

Pääsiäisenä Muorin luona oli mukavaa.

Minulla on taas kamera. Se on pieni ja kätevä.
Ehkä tapaamme täällä jatkossa vähän useammin.

O

Akun ekoja läksyjä.

Minä tulin onnelliseksi hänen O-sanoistaan. Se poika on kultakimpale!

Me ollaan oltu reissussa

 

 

Reissussa oli mukavaa. Ensin käytiin Lopella, ja sitten käytiin Yyterissä. Leirintäaluematkailua testasimme eka kerran. Passasi mulle oikein hyvin, ja lapsille vielä paremmin. Kukaan ei ehdotellut kotiinlähtöä viiden päivän reissun aikana kertaakaan (harvinaista meillä).

Meren rannalla oli mukava loikoilla ja lenkkeillä. Ja jäätelöä syötiin joka päivä! Välillä satoi vettä niin mahdottomasti, mutta sisälle telttaan ei tullut paljoakaan. Yksi selkä vihoitteli, mutta sekin hoitui.

Nyt totuttelemme kotioloihin, ja verryttelemme remonttirysäystä varten. Se koittaa ensi viikolla.

Pst. Kamera meni taas rikki, joten tauko on tulossa.