Äitienpäivän aamuna kotona oli kränää. Minä hyppäsin autoon, ja lupasin ottaa mukaani ne, jotka kitisemättä mukaan lähtevät. 3 jäi omasta tahdostaan kotiin, mies lähti mukaan, eihän se kitise koskaan. Mentiin paikkaan, jonne olen monta kertaa ohi ajaessani aikonut mennä. Sinne mennään taas joskus, sitten kun jaksan kiivetä (Rapolan) Linnavuorelle minäkin. Pienin lapsista, joka vielä mahassa asustaa, esti kiipeämisen tänään. No, saimme ja näimme silti paljon. Ja yksi muuten kitisi "koko ajan", 4-vuotias. Oli meillä silti mukavaa, muilla. Tuliaisiksi kotiin toimme piikikkäitä.
