Talviurheilua

Talviurheilu on aivan omaa luokkaansa. Ensin palelee, sitten tulee lämmin, hiki ja kuitenkin hengittäminen pakkasessa on niin helppoa. Ihanaa! Lapsetkin tykkäävät ulkoilla nyt, kun pakkasta on alle 10 astetta.

Ulkoilun jälkeen kodin lämpimään tuleminen ja teen keittäminen... sekin on ihanaa!

ps. Lasten kuljetukset, joista muutama postaus sitten oli polemiikkia, ovat sujuneet ihan hyvin. Olli on kävellyt monta matkaa itsekseen, ja Aapokin on osallistunut välillä urakkaan viemällä lapsia aamulla, ja menemällä myöhemmin töihin.

Lunta!

Vihreän(kin) talon pihalla on lunta nyt niin paljon, ettei sanotuksi saa.

Kaksi kaksivuotiasta

Tyttäret ovat tänään (11.1.´11) tasan kaksi vuotta vanhoja.

Sunnuntaina juhlittiin Ainon kummien kanssa, juhlinta eri kokoonpanoilla jatkuu vielä tämän viikon :)

Onnea Aino! Onnea Liina!

Joudut odottamaan yhden heittovuoron

Mono poliota ja muita sisäleikkejä.

Tänään ryhdistäydyin, ja päätin ulkoiluttaa lapseni 15 pakkasasteesta ja ns. lomasta huolimatta. Nämä lapset pitää nimittäin tätä nykyä pakottaa ulos. Vapaaehtoisesti ja ilman vanhempiaan he eivät sinne mene. Ensin 45 minuuttia hikoilua pukemisten kanssa, sitten ulkoilua pihassa viiden lapsen kanssa, jotka itkivät tai vaihtoehtoisesti känisivät "Kyylmää!" "Saako jo mennä sisälle?" (Harrastusvälineitä ulkona on. Vaatetta on runsaasti.)

Nykyään tykkään itse talviulkoilusta. Miten saisin lapsenikin tykkäämään? No, ensi viikolla ei ole enää paljon vaihtoehtoja, me vaan ulkoillaan tuntikaupalla monena päivänä viikossa kerho- ja eskarikuljetusten (ja odottelujen) vuoksi. Ihan pikkusen mua kyllä hirvittää, jos lapset vaan vinkuu....

Sitten muistan, että kesällä nämä samat lapset eivät koske värikyniinsä moneen viikkoon, ehkä ei moneen kuukauteenkaan: juosta kirmaavat vain ulkona. Ja silloin toivon, että he istuisivat välillä alas, ja tekisivät vaikka yhden mono polion....

Pst. Peli on Akun aikaansaannos. Mummolan Monopoly teki vaikutuksen!

Äiti, saanko kameran?

" Äiti saadaanko ottaa kamera? Jookooo?"

Hauska nähdä arkipäivää lapsen kuvaamana. Aina se yllättää! Kuvaustahti on kova: 237 uutta kuvaa, kun kamera oli käytössä ehkä 15 minuuttia, kahdella pojalla.

Täällä palaillaan arkeen. Tällä viikolla eskari ja kerhot on vielä lomalla, onneksi. Ensi viikolla taas hurjaa kuljetusrumbaa... En kaipaa sitä vielä! Aapo sen sijaan on ahkeroinut töissä jo viime viikon.Vuosi tuntuu pyörähtäneen käyntiin mukavasti.

Ensimmäisestä kokonaan mun suunnittelemasta ja opettamasta kansalaisopiston kurssista luin juuri opiskelijoiden palautteen. Huh! Tätä pitää sulatella.

Ps. kahdessa ylimmässä kuvassa kameran linssi on likainen, ei meillä oikeasti noin sumuista oo.